first-aid-890p.jpg

 

Atortut

Skis

ACR-imiit innersuussutigaarput atorneqassasut sisoraatit binding-illu isumannaatsut ninngusuullu. Aamma nassarsinnaavutit sisoraatinik pissamaatissannik. Pissamaatinik nassaruit taakkua Race Office-imi (illoqarfimmi) uninngatinneqassapput normulerlugit aatsaallu assartorneqassallutik sisoraatinnik ajutuussaguit. Arpannerup nalaani imertitsivinniittassapput sisoraatissamaatit aammalu ajaappiassamaatit pisariaqartitsisunit atorneqarsinnaasut.

Pujassaaviit

Illoqarfimmiippoq pujassaavik ataatsikkut tallimat missaani pujuassaasoqarsinnaalluni. Manissaat innaallagissamoortoq nassarneqarsinnaavoq. Innersuussutigissavarput sisoraatinnik pujassaajaartarnissat pitsaasumillu pujassaalluarnissat inissaq killeqarmat.

Eqqaamallugu ikuallajasunik timmisartumi nassataqaqqusaanngimmat sillimaniarneq pillugu inerteqqutaammat.

Arpannermi nammattagaq

Arpannermi nammattakkamik mikisumik (35-40 liter) nassartariaqarputit pisariaqartitanik pingaarutilinnik imalimmik soorlu sillimaniarnermut atortut. 

Nammattakkap imassai innersuussutigineqartut:

  • Kiinarpak
  • Nasassamaateq
  • Aaqqatissamaatit (meqquluallit oqortut naliginnaasuunngitsut)
  • Creme tarngut imermik akoqanngitsoq
  • Ilukkut atisat meqquluaasallit timi tamaat (ikiaqutit takisuut tujuulullu qungasilik)
  • Kavaajaq anorimut illersuutilik
  • Ikiaqutit takisuut anorimut illersuutillit
  • Alersit meqquluaasallit
  • Seqinersiutit pitsaasut
  • Nillujuitsumi imigassaq kissartoq 0,5 imaluunniit 1 liter
  • Aqqutaani nerilugassat/energi barit 5000 kJ (1500Kcal) missaani aammalu 24 tiiminut nerisassamaatit sillimaniarnermut
  • Nunap assinga ACR-imit tunniunneqartussaq

Angalanermi nammattagaq

Akunnattumik angissusilimmik nammattagaqartariaqarputit (60 liter miss.) annertunerpaamik 15 kilumik illoqarfimmiit tammaarsimaffimmut nassarsinnaagavit atortussannik, atisassannik, nerisassannik assigisaanillu. Taakku kalittakkanik issimut illersuuteqanngitsumik ingerlanneqartussaapput. Aamma apummut illersuuteqanngimmata nassatatit isugutammut illersuuserlugit poortariaqarput assersuutigalugu sinngup puua isugutsinnginniassammat.

Angalanermi nammattakkap imarisinnaasai:

  • Sinngup puua -30 grader atorsinnaasoq
  • Allequtaq naleqquttoq
  • Nerinermut atortut, puuguttat tiitorfillu
  • Ullunut pingasunut nerisassat ullormut 4-6000 Kcal missaani
  • Pujassaatit -5 grader issinnerusumut atortakkat innersuussutigineqarput
  • Eqqiluisaarnermut atortut kigutigissaatit assigisaalu
  • Qaattoornissamut mattutit (soorlu Compeed)
  • Solcreme-q annetuumik factor-ilik (15-20) imermik akoqanngitsoq
  • Ikiaqutit takisuut meqquluaasallit tujuulullu qungasikkaaq alersillu meqquluaasallit
  • Atisassamaatit kamippaallu oqortut

Sisimiuni nassatassat normuinik tunineqassaatit pingitsoornak nassatassanut tamanut ikkutassatit.

Nassatassat allattorsimaffia

Suna tamaat Sisimiunut nassarnianngikkukku periarfissaqarpoq nerisassanik pisinissat aammalu attartornissat.

Torrak, Sisimiut Sport, JAJ Flyttefirma aamma Torrak Fasion-imi pisiarisinnaavatit nerisassat, energi drik allallu. Aamma Torrak-mi sisoraatinik attartorsinnaavutit.

Greenland Shopping-imi attartorsinnaavutit aamma pisisinnaavutit sinngup puuinik, allequtanik, puunik ilormiunik, atisat oqortorsuit, toqqit, allallu ACR-imi atorneqartartut.

Torrak!
P.O. Box 3
3911 Sisimiut
Tlf.: +299 86 34 43
Mobil: +299 52 77 52
E-mail: torrak@amac.com

Flyttefirma J.A. Jørgensen
Glahnip Aqq. 6
3911 Sisimiut
Tlf.: +299 86 54 64
E-mail: flyttefirmajaaj@greennet.gl

Sisimiut Sport
Aqqusinersuaq 54
3911 Sisimiut
Tlf.: +299 86 51 05
E-mail: sisimiutsporta@greennet.gl
Website: www.sisimiutsport.dk

Torrak Fashion
Kaaleeqqap Aqq.
3911 Sisimiut
Tlf.: +299 86 25 14 

Sillimaniarneq

ACR-ip sillimaniarnermut ilitsersuutaa

Avannaarsuani nunami angalaneq immikkuullarissuuvoq amerlaqisunik misigerusunneqartarpoq. Nuna eqqiluitsuuvoq nipaatsoq illoqarfiup avataaniittoq. Soorunami tamanna nuannerluinnartarpoq silagitsillugu sunalu tamarmi atoruminartuugaangat. Kisiannili ilimaginngisamik ajoquseraanni soorlu singernikkut pillutitsilluni, taava illoqarfik qanikkusunnarsisarpoq.

ACR-ip aqutsisuisa pingaartilluinnarpaat arpannerup nalaani sillimalluarnissaq. Pinartumik pisoqartillugu snescooterit, qimussit, imertitsivinniittut tammaarsivimmiittullu ikiukkasuarnissaminnut piareeqqajuaannartarput. Tamaaliornikkut ajoqusertumik ikiuukkasuarsinnaanertik sillimaffigiuaannarlugu. Taamaammat peqataasut ajoqusersinnaanertik sillimaffigissavaat piareersimaffigalugulu aallannginnermiit. Eqqaamallugu pitsaanerummat ajoquseraanni imminut ikiorsinnaaneq allanik isumalluuteqarani. Qulakeerneqassaaq ikiueqqaarnissamut atortut nammattakkami nassarnissaat ilitsersuutillu.

Ikiueqqaarnissamut atortut aallannginnermi Sisimiuni tunniunneqartussaapput. Ataani atuarneqarsinnaapput siunnersuutit ajoqusernernik qanoq iliortoqarsinnaaneranik aammalu pisariaqarfiani qanoq annanniartoqarsinnaanersoq.

Annertuumik ajoqusernermi pisoqarneraniluunniit makkua pingaartuupput:

  • Ajoqusertoq anorimut illersuuserneqassaaq oqquusimaarfissamik; nammattakkamiittut sillimaniarnermut atortut atorneqassapput
  • Ajoqusertoq kissassimaartinneqassaaq; uleq aluminiu atorneqassaaq
  • Ikiortissarsiorit – siggartaat atorneqarsinnaavoq
  • Illernginiinnissaq pingaaruteqarpoq aqqutaaniluunniit napasut nalunaarsuutit eqqaani

Arpaffimmiittarpoq nakorsaq ajoqusertunik ikiuigasuarsinnaasoq. Pingaaruteqarpoq sillimaniarnermut uliit siggartaallu nammattakkami tigoriaannaanissaat. Uliit atorlugit timip kissasusaata annikillinnginnissaa pisariaqarpoq, taamaammat atisat isugutattut isugutanngitsunik taarsipallanneqassapput. Taamaalereernerup kingorna oqquusimaarnissaq isumagineqassaaq ikiortissat silalluunniit atoruminarsinissaa utaqqillugu.

Ajoqusersinnaaneq

Imerpalasut calorie-llu oqimaaqatigiinneri, timip kissassusaa qasulernerlu imminnut ataqatigiipput. Immikkoorluni, ataatsimoorluniluunniit timip imermik amigaateqalernera, sukkunik amigaateqalernera imaluunniit timip nillertinnera pissutaalluni qasulerneq pilersinnaavoq ajoqusernermik kinguneqarsinnaasoq.

  • Skuunut arpaatinut illersuutit (uliit)

Eqqaamallugu nammineq imerfissannik nillujuitsumillu nassartussaagavit imertitsivinni ataasiartakkanik imerfeqanngimmat.

Imermik amigaateqannginnissaq

Imerluartarnerup pinngitsoortittarpaa imermik amigaateqalinnginneq aammalu qasulinnginneq. ACR-imi nukiit taamak annertutigisut atoraanni annertuumik kiagunneq pisarpoq. Silaannarli panermat imaassinnaavoq akisatit isugutappallaanngitsut. Aamma annertuumik anersaartornermi isugutak timimiit aniasarpoq. Inunnut ataasiakkaanut immikkut apeqqutaasarpoq imeq qanoq annertutigisoq pisariaqartinneqarnersoq amerlanerilli ullormut 6-10 liter pisariaqartittassavaat.

Taamaammat arpannerup nalaani akunnerit tamaasa imertariaqarputit. Imertitsivinni tamani nillujuvitsoq 1-2 liter sports drik-imik immertariaqarpat. Qooq taarpat tamatuma ersiutigaa timip imermik amigaateqarnera.

Timip kalorie-qarnera

Naliginnaasumik agguaqatigiisillugu inersimasoq ullormut 1500 – 2000 kalorie pisariaqartittarpai. ACR-imi arpaqataasunut pisariaqartitsineq qaffasinnerussaaq ilaannullu pisariaqartitsineq pingasoriaataasinnaalluni. Taamaammat kulhydrat-it timinniittut annertusisariaqarpatit.

Arpannerup nalaani imertitsivinni tamani imerlutillu nerisaruit iluaqutigissavat, nammattakkannilu pissamaateqartuaannarlutit.

Sukkulaatit, qaqqortarissat, naatitat panertut, kaageeqqat aamma energi bar-it nerisarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Timip kissassusaa

Pingaarluinnarpoq timippit kissassimaartuarnissaa nillertinnissaalu pinaveersaartuarlugu. Timippit kissassusaa nalimmassartuaruk atisatit ilallugit ilanngarlugilluunnit apeqqutaatillugu qanoq sukataartiginersutit.

Uninnermi ingerlaannaq qaavatigut atisarlertaruit ajunnginneruvoq qiialernissat utaqqinagu. Tammaarsimaarfimmut apuunnermi tamatigut atisatit taarsertassavatit isugutanngitsunik.

Qasulerneq nukillaarnerlu

Qulaani eqqartorneqartut pingasut eqqaamallugit ilinnut naleqquttoq sukkassuseq atorlugu arpakkuit qasulernissat kinguarsarsinnaavat.

Isimit ajoqusernerit

Issimik ajoqusernerit marloqiusanut immikkoortissinnaapput: nillortoorneq aammalu qerruttoorneq. Issimik ajoqusernerit pisarput issi anorilu pissutaallutik. Nillortoorneq pilersarpoq timi tamarmi 36 grader ataallugu kissassuseqaleraangat.

Annikitsumik nillortoorneq

Nilloriartoqqaarnermi ilisarnaataapput qiiammisaarneq. Taamaaligaanni qiialernissamik pinaveersaartitsisinnaavutit atisat isugutattut isugutanngitsunik taarsernerisigut aammalu qaavatigut atisaleqinnikkut, imerlutit nerillutillu aammalu sukataarnerulernikkut. Ajoqusersimallutit sukataarnerulersinnaanngikkuit timippit nillulinnginnissaa isumagissavat ulinnik nassatannik atuinikkut anorimullu illersornikkut. Nammattakkanniittumik ulinnik atuillutit qiialernissannut illersorsinnaavutit.

Annertuumik nillortoorneq

Annertuumik nillortoorneq pisarpoq timip kissassusaa 33 – 34 grader pingaangat. Uulinneq pilersarpoq, uisakajaarneq paatsiveerunnerlu atuutilersarput naliginnaanngitsumillu pissusilersorneq pisarluni. Ilisarnaataasarpoq aamma isumatusaarunnaarneq qiiasorinani issimut illersorneq pisariaqarsorinngikkaanni.

Ilisarnaatillu allat ilagaa paatsiveqanngitsumik ataqatigiinngitsumillu oqalulerneq. Tamanna tikikkaanni inuunermut uloriarnartuuvoq taamaammat ikiuuttut piaarnerpaamik iliuuseqassapput. Timip nilloriartornera piaarnerpaamik unitsinneqassaaq isugutanngitsunik oqartunillu atisat taarsernerisigut. Aamma sinngup puuaneeqatigisinnaavoq kissassarniarlugu. Aamma imeq kissartoq atorlugu uunnassasinnaavutit uutinnissaali sianigalugu. Ajoqusersimasoq pisinnaappat imerpalasumik kissartumik imertinneqassaaq. Ikiortissamik pissarsiortoqassaaq ajoqusernikoq piaartumik napparsimaviliaaneqarnissaanut.

Qerrottoornerit

Qerruttoornerit pingasoqiusanut avinneqartarput: 1. Grader, 2. Grader aamma 3. Grader. Grader-it uuttortarpaat qerruttoornerup qanoq annertutiginera.

1. grader-imik qerruttoornermi qerruttoornerup nalaa nillertarpoq aappillerluni ipinnarlunilu. 1 grader-imik qerruttoorneq ammip qaavaniittarpoq. Qerruttoorneq kissappat ameq aappilleqqalaassaaq misigissusaalu allanngulaarsinaalluni. Piffiup ingerlanerani suna tamarmi malunnaateqarunnaassaaq.

2. grader-imik qerruttoorneq, qaanninnguuttarluni aammalu itineruvoq annernarnerullunilu. Ameq qerruttoorfik 1. grader-miit qaqorneruvoq. Qaammatip missaani annernarsinnaavoq aammalu issimut malussarinnerulersinnaalluni. Mamikkuni qerruffiusimasoq malunnarpiassanngilaq.

3. Grader-imik qerruttoorneq itisuujusarpoq amerlu aaveruttarluni. Ameq aappilarujuttunngortarpoq qaqorani. Ameq malugisaaruttarpoq, qalipaataarulluni aammalu atorsinnaanera annikillisarluni. Ilisimaneqassaaq assak qerruttornikoq aalasinnaammat. Qerruttoorsimaneq arajutsinaveersaarneqartuassaaq naak immaqa taamatut misigisimanganngikkaluartoq!

Qerruttoornissat pinngitsoortinneqarsinnaapput atisaqarnikkut silamut tulluartunik, imerluartarnikkut, sukkoorunnaveersaarnikkut, qiianaveersaarnikkut qasunaveersaarnikkullu. Qerruttooruit iliuuseqapallannissaq pingaaruteqarpoq qerruttoornerup 2. grader imaluunniit 3. grader pisinnagu. Assat atisappit iluatigut naanni uunnassersinnaavatit uninniluunniit. Isigaarsiguit pisariaqarpoq sukataarnerunissaq isikkatit uunnatsinniarlugit. Qerruttoornerit 2. grad aamma 3. grad pippata imaassinnaavoq unitsitaasutit aammalu nakorsamik inngertumik misissorneqartariaqarlutit.

Illuttoornermi isivit ameraasaa uuttutut pisarpoq. Illunnerup annertussusaa assigiinneq ajorpoq ississimasutut malunnaateqarluni imaluunniit annertuumik annernarluni. Aputip seqernup qinngornerata 100%-ingajaa utertittarpaa taamaalilluni UV qinngorneq annertuujutittarlugu. Isarussanik UV-mut illersuutilinnik seqinersiuteqartariaqarputit qaamanermik tamanit matutitsisumik. Sila qulisimappat seqinnarippalluunniit seqinersiuteqarnissaq pisariaqartuaannarpoq. Illuttoornerup assigiinnarpaa seqinermik allatut uuttoorneq, tassa nakorsarneqajaanngikkuni ajoquserneq annertusiartuinnassaq. Illuttooruit arpannermiit unitsitaasinnaavutit.

Ajoquserneq

Ajoquseruit orluguilluunniit qanoq ajoqusertiginerlutit nalilersuiniartariaqarputit: ingerlaqqissinnaaviit? Ikiorneqartariaqarpiit? Anniaateqarnak nikorfasinnaaguit ajoqusersimanavianngilatit imertitsivimmullu tammaarsimaffimmulluunniit ingerlaqqissinnaallutit. Tassani misissortittoqarsinnaavoq ikiorserneqarluniluunniit. Sakkortuumik anniaruit ingerlaniaannassanngilatit misilillugulu imminut ikioqqaarnissat. Nissut talilluunnit naliginnaanngitsumik inissisimappat ajornanngippat ajunngitsumut inissinniarsinnaavat. Ajoqusersimasumik ikiuigaanni qiianaveersaartinneqassaaq uliit tamatumunnga atugassiat atorlugit. Ajoqusersimasoq isumannaariarlugu ikiortissarsiortoqassaaq piaartumik.

Ajoqusernerup nalilersornera

Ajoquserneq isumannaallisaruk, aappaa, napisoqarsimavaa, taleq/nioq naliginnaanngitsumik inissisimavaa, amikkut saaneq puttuteqqavaa, nillertittoorsimava imaluunniit qerruttoorsimava? Isumannaallisaagit.

Aattoqarpat tamanna unitsinniarneqassaaq isumannaatsumik. Nimermik ipeqanngitsumik imaluunniit atisat killukuanik. Ajoqusernikoq inissinneqassaaq anniannginneruffigisaanut inissillugu. Nioq qirattaqquseruk. Ilisimanngippat sanninngarlugu inissinneqassaaq. Timeq nillortinnaveersaarneqassaaq. Ajoqusernikoq ingerlaqqissinnaanngippat ikiorneqartinnani qiialinnginnissa isumagineqassaaq. Oqorsarneqassaaq tippinillu kissassimaarutinik ulillugu. Ajornanngippat nillujuitsunni imeq kissartoq atorlugu kissassimaarutissamik aaqqiiniarsinnaavutit.

Ikiortissarsiorneq

Pisoq apeqqutaatillugu aaliangertussaavutit ajoqusersimasoq isumannaatsumik ikiortissarsiorlutit qimassinnaanerlugu imaluunniit allat najuinnarlugu allamik takkuttoqarsiillugu. Qimassagukku eqqamassavat nunap assingani sumiissusia ilisarnaasissagakku.

Qaattoornerit

Qaattoornerit passunneqanngikkunik sakkortuumik annernarsisinnaapput. Eqqaamassapput qaattoornermut mattutit alersissamaatillu nassarneqartassammata. Ullut tamaasa aallannginnermi isikkat misissorneqartassapput qaattoornermut. Qaattoortorissarititat aappilleqqasoq mattusereersinnaavat pinaveersaartitsiniarlutit. Aqqutaani qaattooruit imerpalasortaa qaarlugu mattusissavat taamaalillutit qerruttoorsinnaaneq annikillisassavat.

Kilernerit

Qaattoorneq aseruuttoorpat nimerneqassaaq nipputtartumillu aalajangerlugu.

Avannaarsuani annanniarneq

Anorip ississuseq sakkortunerunngortittarpaa, taamaammat pingaarpoq anorip allanngorarnera maluginiartuassallugu arpannerup nalaani. Aammalu ingerlaannarniaruit eqqumaffigissavat suna ajornartorsiorfiusinnaanersoq unikkallassaguillu qanoq iliornissat sila iluarsitsiillugu.

Anorersuaq

Tammaarsimaarfimmut illoqarfimmulluunniit qanikkuit apuutipallanniassaatit apuukkuillu tamanna nakkutilliisunut nalunaarutigalugu. Nunalli timaaniikkuit aqqutaani nalunaarsuutit qanittuaniissaatit oqquusimaarfissannilli ujarlissaatit soorlu ujaqqap/qaqqap tunuani. Apummik assaallutit oqquusimaarfiliorsinnaavutit issiaffigisinnaasannik. Sisoraatit nappassavat oqquusimaarfimmiit 30 cm missaaniittumi. Sisoraatit 30 – 50 cm missaani mangussavatit. Anorimut illersuusiussaatit. Aamma sisoraatitit iluaqutigalugit anorimut illersuusiorsinnaavutit. Tippit nassatatit atissavatit oqquusimaarlutillu sila iluarsitsiijuk. Oqquusimaarninni nammattakkat issiavigisinnaavat.

Suna tamarmi qaqortuinnanngorluni perlulissagaluarpat illinnut ikiorsinnaasariaqarputit minnerpaamik 24 tiimit annaassiniartartunit aaneqarnissat utaqqillugu. Taamaammat pingaaruteqarluinnarpoq sillimaniarnermut atortut Sisimiuni tunniunneqartussat nassartuarnissaat, aammalu minnerpaamik 24 tiiminut nerisassamaateqarnissaq.